Loimu – Hurrikaani 3-2 ( 25-21, 24-26, 25-21, 23-25, 25-21 )

Kerttulassa pelattiin harjoitusottelu paikalliskilpailijoiden kesken pitkän kaavan mukaan. Viiden erän taistelun jälkeen isäntäjoukkue Loimu selviytyi voittajaksi. Viides erä pelattiin joukkueiden sopiessa 25- pisteeseen, jonka Loimu voitti 25-21.

Ville Kakko marssitti Hurrikaanista kentälle seitsikon: Jesse Mäntylä, Kalle Määttä, Karri Kutinlahti, Tuomas Koppanen, Vladimir Cedic, Aivars Petrusevics ja Eemeli Kouki. Henri Tuomi puolestaan määräsi parketille kotijoukkueen ”ykkösketjun”: Eetu Rantanen, Ville Juntura, Joe Klein, Kyle Masterson, Spencer Rowe ja Rumpusen veljekset Ossi ja Tomi. Näillä ykkösmiehistöillä pelattiin melkein neljä ensimmäistä erää ja joukkuepelaamisen kanssa molemmat valmentajat saavat vielä tehdä töitä. Hurrikaanin kenttäpuolustaminen vaatii lisää paneutumista, aivan liikaa Loimun niin sanottuja helppoja palloja tippui torjunnan taakse ilman, että ketään olisi lähtenyt sitä raivoisasti hakemaan.

Kotijoukkueella vastaava osa-alue oli kunnossa, mutta hakkuripelaaminen vaatii lisää tarkkuutta. Tälle kaudelle Raisioon hankittiin jenkkihakkuri Spencer Rowe, joka liikkui kentällä aika raskaalla jalalla. Jenkkityyliin miehen itseluottamus ja taistelutahto pistivät silmään, mutta Ville Junturan kanssa ajatukset eivät olleet vielä aivan samalla pelikirjan sivulla. Rowelle kirjattiin viiteen erään 43 passista 15 pistettä kun Hurrikaanin hakkurilla Vladimir Cedicillä tilatot osoittivat 23pistettä.

Silmiin pistävää oli jälleen Hurrikaanin ”termiittiosaston” Tapio Toiviaisen, Kasimir Vuorisen ja Karri Kutinlahden ennakkoluuloton pelaaminen. Kakko käytti Vuorista ottelun alussa syöttövaihdoissa, mutta neljännen erän lopulla ”Kassu” pääsi kuusikkoon ja suoriutui mallikkaasti. Vuorisen vastaanottopelaaminen oli varmaa ja rauhallista ja nyt myös hyökkäyssuuntaan tuli onnistumisia. Samaten Toiviaisen päästyä kentälle nuorisokaartin pelaaminen oli tyylikästä ja täynnä nuoruuden intoa. Toiviaisen hyökkääminen oli lähes täydellistä: 10 passista 7 tappoa ja hyökkäysprosentti 70%.

Ottelussa tulosta tärkeämpi asia oli oman pelin toteuttaminen ja suunniteltujen kuvioiden sisään ajaminen. Passari Määtän tulon myötä Hurrikaanin pelaaminen on hiukan monipuolisempaa ja ennalta arvaamatonta, mutta kutospaikan ns. paippihyökkäys on vielä kovin harvinaista. Kaikkiaan harjoituspeli oli Kakon mukaan hyvää ja miehen mielestä Hurrikaani olisi voittanut ottelun neljässä erässä jos rajuihin vaihtoihin ei olisi lähdetty.

 

– Ottelu antoi valmennukselle lisätietoa pelaajista ja siitä, miten pelaajat reagoivat erilaisiin pelitilanteisiin. Tyytyväinen täytyy olla, vaikka tuloksellisesti hävisimmekin. Avauskuusikko pelasi jo melko hyvin ottaen huomioon, että Matti Oivanen vielä puuttuu MM-kisojen takia joukkueen vahvuudesta. Nuoret miehet kantoivat vastuuta mallikkaasti, joten kaikkiaan hyvä peli meiltä. Pikku hiljaa näyttöpaikat vähenevät kun kausi lähestyy. Kutinlahti on Oivasen poissa ollessa joutunut ennakkoa suurempaan rooliin, mutta jokaisessa pelissä näkyy miehen kehittyminen. Ei ole ollut helppoa tulla periaatteessa puskista pelaavaan kokoonpanoon, Kakko myönsi.

Vuorisen lentopalloperheen nuorin painos Kasimir oli pelin jälkeen otteisiinsa melko tyytyväinen. – Vastaanotto oli hiukan hukassa, mutta hyökkäyspuolella tuli onnistumisia. Mukavahan aina pelata on ja nyt sai vastuuta ihan kivasti.

 

-Hurrikaani tiedotus-