Keskiviikon illassa Loimaan Liikuntahallissa on luvassa sähköinen tunnelma, jossa kotijoukkueen peli on lievässä oikosulussa. Jollain tavalla tämän vuoden puolella pelatuissa otteluissa Hurrikaanilla ei ole ollut muuntajassa kaikki piuhat oikein kytkettynä. Sillä on ollut suuria vaikeuksia pitää pelillinen taso korkealla koko ottelun ajan. Välillä Hurrikaani pelaa kaunista ja Suomen kentillä lähes pysäyttämätöntä lentopalloa, sen jälkeen se saattaa sukeltaa parin erän ajan. Yhtä yksittäistä tekijää ei ailahtelevalle pelille ole. Sunnuntaisen Etta- kotitappion jälkeen valmentajan on yksinkertaisesti osattava virittää fyysinen joukkueensa pelipäälle. Sunnuntain kolmen viimeisen erän pelaaminen ei riitä voittoon Sampoa vastaan. Varsinkaan, kun Jukka Tuovinen tietää taktikkona tasan tarkalleen, minkälaista peliä Loimaalla pelataan. Tuovisen joukkueille on vuodesta toiseen tyypillistä, että se parantaa joukkuepelaamista kauden aikana. Tämä kausi ei tee siinä poikkeusta. Alkukaudesta Sampon peli oli enemmän kuin sekavaa savolaista kohellusta, mutta pikku hiljaa kuin salakavalasti, se on saanut jälleen pelinsä kulkemaan. Vaikka Sampon joukkueessa olisi terävämmälle hakkurille ehkä kysyntää, ovat muut laiturit paikanneet hakkurin tontin puutteet. Tuovisen joukkueelle on tyypillistä hyvä torjunta- ja puolustuspelaaminen. Ne osa-alueet, jotka Hurrikaanin pelistä on välillä loistanut poissaolollaan. Vaikka Sampolla ei välttämättä ole yhtä fyysistä sotakalustoa kuin Hurrikaanille, se puolustaa Timo Tolvasen johdolla taktisesti viisaasti. Luultavasti Hurrikaanin on jaksettava jauhaa hyökkäyksiä ja pelata tilanteet maltillisesti, koska vastustaja ei anna suoria pisteitä omasta kentästään kovinkaan helpolla.

Tolvanen nousee Loimaalla yksin kärkeen pelattujen liigapelien määrässä (694) ja on jo ennen peliä yksi juhlituista sankareista. Tolvaselle meneillään oleva Mestaruusliigakausi on jo 19, eikä ikä näy vielä yhtään 38-vuotiaan liberon otteissa. Olisi koko kotimaisen lentopallon kannalta suuri menetys, jos ”Dole” päättäisi ripustaa polvarit kuluvan kauden jälkeen savolaiseen ikihonkaan. Tolvasen liigaura alkoi vuonna 1996, jolloin Tolvanen debytoi Paterin riveissä. Yhden Pateri- kauden jälkeen kohtalo vei Kuopioon KuPS-Volleyn riveihin kaikkiaan neljän kauden ajaksi. Näiden vuosien aikana palkintokaappiin ilmestyi ensimmäiset SM-tason mitalit: 2 kultaa ja yksi hopea. Nopealiikkeinen libero pelasi yhden kauden verran myös Salossa (01-02), jonka jälkeen uralle mahtui yksitoista kautta Sampossa ja yksi kausi Kempeleen Lentopallossa. Viime kaudella Tolvanen pelasi Sampon vihollisessa Leka Volleyssa, mutta palasi täksi kaudeksi jälleen ”omaan kotiin”- Pielavedelle.

Tolvanen on 19 kauden aikana voittanut kymmenen mitalia (5+4+1) ja Suomen cupissa mies on juhlinut voittoa viidesti. Mestaruusliigan suurimpia puutteita jo vuosia on ollut isojen persoonien puuttuminen. Tolvanen kuuluu ehdottomasti siihen koulukuntaan, joka uskaltaa näyttää tunteet ja ilmaista ne myös verbaalisesti- hyvinkin selvästi. Kun Ilkka Sammelvuon, Tuomas Tihisen ja Aki Riihimäen kaltaiset kotimaiset persoonat ovat jo poistuneet takavasemmalle, pitää Tolvanen yksin tämän koulukunnan viimeisimpänä ritarina lippua korkealla. Välttämättä kentällä ”Dole” ei ole se mukavin seuramies, mutta tylsää ei ole siellä, missä Tolvanen touhuaa. Keskiviikkona on jälleen Liikuntahallissa mahdollisuus nähdä, miten konkari yrittää sekoittaa Hurrikaanin peliä eleillä ja huudoilla. Varmaa on, että päätuomari Ahti Huhtaniskan Tolvanen pitää hereillä. Eikä suuria ennustajan lahjoja tarvitse olla, jos veikkaa, että muutaman kerran ”Dolella” ja Huhtaniskalla on omat ”small talkit” käynnissä. Niin, että Huhtaniska kuuntelee ja Tolvanen neuvoo.

-Hurrikaani tiedotus-