Keskiviikko- iltana on lentopallojännäreiden karkkipäivä. Kun Hurrikaani- Loimaa ja Vammalan Lentopallo marssivat parketille, kentällä on kaksi joukkueellista huippupelaajia. Molempien joukkueiden kuntokäyrä on ollut vuoden 2018 puolella virheetön. Hurrikaani on tykittänyt Akaan, Lekan, Sampon, Iskun, Lakkapään ja Ettan parkettiin. Kuusi voittoa kuudesta edellisestä pelistä, eikä yhtään pistemenetystä. Kova meriitti joukkueelle, joka vielä syyskaudella muistutti enemmän sekavaa laumaa yksilöitä, kuin tiiviiseen joukkuepeliin pystyvää lentopallojoukkuetta. Siihen nähden tammikuussa on Loimaalla tehty paljon asioita oikein.

Sastamalassa menestys on viime vuosina seurannut toistaan. Hallitseva Suomen Mestari ehti jo- Hurrikaanin kustannuksella voittaa Suomen cupin tammikuun alussa. Se osoitti vielä tuolloin olevansa valovuoden Hurrikaania edellä. Vaikka Urpo Sivula oli kentällä lähinnä siitä syystä, että sääntöjen mukaan kentällä pitää olla yhtä aikaa kuusi pelaajaa, oli Valepa suvereeni. Sen jälkeen Sami Kurttilan valmentama joukkue on ehtinyt pelaamaan viisi runkosarjan ottelua, joista on irronnut yhtä monta voittoa. Loimaalaisten tapaan sekään ei ole sarjapisteitä muille antanut vaan painanut kaasujalka suorana vastustajia nurin. Valepan runkosarjalle ison haasteen heittää meneillään oleva Mestarien liiga. Vaikka siinä ei joukkue ole edennyt aivan maksimaalisesti, on se saanut pelata huomattavasti Mestaruusliigaa kovempia pelejä. Ja pelaa edelleen. Jäljellä on vielä kaksi peliä Euroopan kovimmassa seurajoukkuekilpailussa, joten Kurttilalla riittää mietittävää peluutuksen ja kuormituksen suhteen.

Mitä on luvassa keskiviikkona? No, miltä kuulostaa kotijoukkueen korvaan seuraava mantra: tappio, tappio, tappio, tappio, tappio, tappio, tappio, tappio, tappio. Ennen tätä ”putkea”, 16.10.2016  edellinen (vieras)voitto Valepasta. Siinäpä sitä tilaston kaunistelemista. Toisin sanoen, Hurrikaani lähtee yhdeksän perättäisen tappion Valepalle kärsineenä kaunistelemaan saldoaan. Siihen on olemassa realistiset mahdollisuudet, mutta sen saavuttamiseksi kaiken pitää osua kohdalleen. Se on varmaa, että Valepa ei halua Loimaalla hävitä. Jos se jossain maailman kolkassa vieraspelin häviää, vähiten Loimaalla. Vaikka sitä ei ääneen kukaan uskalla sanoa, suurella todennäköisyydellä nämä joukkueet kohtaavat kevään pudotuspeleissä jossain vaiheessa. Ja keskiviikon ollessa viimeinen taistelu ennen pudotuspelejä, tästä pelistä molemmat haluavat lähteä voittajana kotiin.

Valepa yhdistetään aina Mikko Eskoon, Olli Kunnariin ja Urpo Sivulaan, tehotrioon. Mutta, jälleen kerran sastamalaisten toimistolla tartuttiin punaiseen puhelimeen ja otettiin yhteys Tampereelle Anssi Vesaseen. Tarvittiin kokeneen ex- keskipelaajan, nykyisen hakkurin kokemusta ja apuja. Kurttila osoitti erinomaista pelisilmää, laittamalla Sivulan penkille ottamaan happea ja laittamalla 37-vuotiaan ja 586 liigapelin Vesasen vaativalle hakkurin paikalle. Ei liene yllätys kenellekään, että muutos on ollut toimiva. Tästä paras esimerkki on Vesasen valinta joulukuun tähdistöön.

Keskiviikon karkkipäivään lähdetään asetelmista, joissa Hurrikaani on saanut harjoitella ja levätä kaksi viikkoa. Valepan edellisestä pelistä on aikaa vain muutama päivä. Toisaalta, kotijoukkue pääsee iskemään vieraiden kimppuun terveenä ja hyvin valmistautuneena, mutta ilman pelituntumaa. Valepalla puolestaan pelituntuma on hyvä, mutta otteluruuhka valtava. Kumpi joukkueista hyötyy tilanteesta, selvinnee vasta pelin lähtiessä liikkeelle. Varmaa on, että molemmat joukkueet haluavat voittaa ja tekevät sen eteen aivan kaikkensa.